Musta tuntuu, että blogi joutuu vähän heitteille tässä tulevina päivinä, koska ulosantini takkuaa pahemman kerran, enkä jaksa murehtia just nyt että mikä päivä tänään onkaan ja koska viimeksi oon puklannut blogiin jotakin. Ens viikolla oon taas Suomessa ja tsemppaan, mutta nyt laitan aivot narikkaan ja tuun postailemaan vasta kun ikävä iskee. Instagramia aattelin kuitenkin päivitellä yhä tasaiseen tahtiin, sieltä mut kuvineni löytää nimellä fofsalla. :)

Follow me @fofsalla

Still alive! Alanyassa ollaan ja täytyy sanoa, että taidan viihtyä täällä. Pikku suomalaisspurguilu on paikallaan Istanbulin elämysten jälkeen. Parasta viihdettä on ehdottomasti ollut seurata kissanruokapaketin kanssa pimeillä kujilla vaeltavaa Asoa kissittelemässä. Välillä saatan havahtua miettimään, että onkohan se mies mistään kotoisin, mutta kyllä tommonen käytös koiraihmiseltä kertonee ihan ok luonteesta. ;D Toiseksi parhainta onkin sitten ollut vuokra-auto. Ollaan ehditty jo hurjastelemaan pitkin vuoristoteitä ja käydä kurkkaamassa ostoskeskus kaupungin toisella laidalla sekä tietysti makaamaan rannalla. Tuntuu, että auton avulla ollaan ehditty kokea yhdessä päivässä saman verran kuin normaalisti viiikossa.

Eikä sitten minkään näköistä kommenttia mun huonosti mätsäävästä paidan selkämyksestä ja bikineistä, puhdas vahinko vaikka halveksuttava rikos onkin. :D

Tänään vika kunnon päivä Istanbulissa ja huomenna siirrytään Alanyaan vähän erilaisiin tunnelmiin. Oonkin jo ootellut, koska pääsen riisumaan kaapuni ja vaihtamaan liiat vaatteet bikineihin kärventääkseni nahkani ihosyövän partaalle (oikeesti oon kyllä aurinkorasvafanaatikko). Istanbul on ollut varsin ihana, mutta kyllä noi rantalomat on silti enemmän mun juttuja. Mä kun olen tunnettu halustani maata tai istua 24/7 ja täällä olen joutunut tekemään kaikkea muuta. :D Jalkaparat kipitetty aivan piloille ja rakkolaastaritkin onnistuin unohtamaan kotiin.

Ootan tosissaan sitä, kun ulkona voi liikkua vähän vähemmissä vaatteissa. Oon vedellyt täällä joka päivä nilkkoihin asti oleva mekko päällä ja olkapäätkin peittänyt huivilla siveellisyyden nimissä, mutta silti Asolla on ollut vaikeuksia olla tinttaamatta himokkaita vastaantulijoita. :D Karjamarkkinameininki kyllä varmaan siellä lomakohteissakin, mutta ehkä ne on paremmin tottuneet vaaleahipiäisiin turistiruhoihin..?

Odotetusti ruoka on ollut täällä ihan mahtavaa, vaikka kaikesta huolimatta paras annokseni on tainnut olla 2,50 euroa kustantanut kalasämpylä tienvarsikojusta sataman liepeiltä. Konstailematon täytetty leipä tuoreella kalalla jäätävän nälän partaalla on ehkä parasta mitä tyttö toivoa saattaa. <3 Oon myös todennut, että mitä kälysemmät puitteet ravintolalla, sen maistuvampi lautasellinen!

Ainiin ja ne mellakat! Vaikka oonkin kohtuu huligaanin näköinen, niin kyynelkaasua ruiskuttavat helikopterit ja poliisit eivät vielä ole löytäneet luokseni. Taksimin aukio kuulemma suljettu kokonaan, joten eipä olla sielläpäin edes liikuskeltukaan. Ihan rauhassa ollaan saatu olla, eikä yksikään mielenosoitus ole meidän silmiimme osunut.

Oisko teillä vinkkejä Alanyaan?

..pohtinut voiko kutsua itseään muotibloggaajaksi tai edes pissaliisaksi, jos on pakannut kolmen viikon lomalle mukaan vain kolmet kengät, jotka kaikki ovat jo tässä vaiheessa raastaneet jalkani ihan uudenlaiseen kuosiin

..viettänyt ihanimman sunnuntain piknikillä puistossa kirjan ja vesimelonikeon kera

..ihastellut kauniita moskeijoita. Onneksi kuitenkin meidän hotelli tarpeeksi kaukana yhdestäkään, niin ei tarvitse herätä aamulla kutsuhuutoihin.

..saanut ahdistuskohtauksia väentungoksissa, etenkin Grand basaarin läpi hoiperrellessa! 13 miljoonan asukkaan kaupunki näyttäis olevan mulle hieman liian tiivistunnelmainen (eipä kyllä  silti oo Kairoa voittanutta).

..nähnyt kulkukissaa paattinsa kannella ruokkivan miehen. Musta tollanen ele on selvä merkki naimakelpoisuudesta, vaikkei setä muuten ehkä ollutkaan ihan tyyppiäni. :D

..maistellut äklömakeita leivoksia sen verran antaumuksella, että taidan jättää (m)asukuvat julkaisematta, jottei lukijakunta taas päättele turvotuksen ja lisääntyneen lihan olevan yhtä kuin pullat uunissa. ;D

..syönyt myös hurjan paljon hedelmiä! Tietääkö joku mitä noi oikean alareunan vihreät pallukat ovat? Näyttää minikokoisilta omenoilta, mutta sisälmys luumumainen. Hullun kirpeitä!

..naureskellut hotellimme tallelokerolle. Tallelokerossa (jonka minäkin jaksaisin nostaa ja kantaa pois) on sellainen lukitussysteemi, että tulee valita nelinumeroinen sarja ja näppäillä se ensin ns. tallettaakseen koodin ja sitten uudelleen avatakseen boxin. Muuten tosi kätevä, mutta kun seuraavan kerran tekee samat ihan millä tahansa sarjalla, saa laatikon auki. :D

..heitellyt lihankikkareita ja muuta pöydästä irtoavaa nakerrettavaa lautasen yli tarjoilijoiden paheksuvista katseista huolimatta. En vaan voi tälle mitään, katsokaa nyt totakin alla olevan kuvan itkusilmää <3

Aamulla varhain lähdettiin Turusta kohti Riikaa ja nyt venaillaan lentokentällä seuraavat 7 tuntia matkan jatkumista kohti Turkkia ja Istanbulia. Kuten kaikki tiedämme, siellä ei mikään rauhallisin aika vuodesta, mutta toivottavasti säilytään ehjinä, säästytään kyynelkaasun imppaukselta ja päästään ensi viikolla Alanyan suuntaan turistirysäilemään auringon alle. Voi hyvin kyllä olla, että suunnitelmat tästä vielä muuttuvat reissun varrella ja mua kontorillifriikkinä suoraan sanottuna stressaa tällainen epätietoisuus. :D Sitäkin enemmän ehkä pelottaa millaisia loukkoja meidän pienen budjetin hotellivalinnat tulee olemaan.. Tästä lomasta on ihan taatusti luksus kaukana! Varsinkin kun matkalaukku saa painaa vaivaiset 15 kiloa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että loppulomasta liikun kodittoman ryönäpirjon näköisenä, ellei pesukonetta matkan varrelle osu.

Tulevan kolmeviikkoisen ajaksi oon tällä kertaa ajastanut ihan vaan muutaman postauksen (huomiselle ja lauantaille), mutta koitan parhaani mukaan kirjoitella kuulumisia paikan päältä käsin. Tahti saattaa hieman hiljentyä, mutta totaalikatoamista en tee, ellei meidän läppäri päätä hävitä parempiin käsiin tms. Parempiin käsiin ois voinut muuten joutua myös kodin irtaimisto, mutta onneksi saatiin loinen nurkkiimme lusimaan, kämppää hoitamaan ja etenkin huolehtimaan kovaa vauhtia edistyneistä parvekeviljelmistäni!! Niiden tuhoa mun vasta pamppailemaan alkanut puutarhurin sydän ei olis kestänyt. :D

Kuten huomata saattaa, en rauhallisimmilla mahdollisilla fiiliksillä matkaa odottele. :D Oikeastaan oon aika varma, että tästä on muodostumassa ennen pitkää varsinainen katastrofi. Varsinkin, jos mun ennakkokäsitykset kohteesta pitävät yhtään paikkaansa. Mulle on kyllä vannotettu, että Turkki on aivan liian aliarvostettu matkailumaa ja että Istanbul on maailman kauneimpia paikkoja ja kuinka ruokakin suorastaan jumalaista oikeat paikat löydettyään. Viimeistään toi ruoka-aspekti ja Anthony Bourdainin youtube-pätkät ovatkin saaneet hiljalleen toivoani heräilemään. Pessimisti ei pety -asenteella tästä taidetaan kuitenkin lähteä etenemään! ;)

kuvat: www.finnmatkat.fi